Tutustuin esitettyihin saamani iltakoulun materiaalin pohjalta vaihtoehtoihin. Valitettavasti flunssaisena en voinut lähteä käsittelytilaisuuteen, mutta olin asiasta hieman kirjeenvaihdossa kunnan johtajan kanssa viikon 6 lopulla.

Tein muutamia kysymyksiä ja sainkin hyviä vastauksia ja olin todella positiivisesti yllättynyt kuinka nopeasti ja perusteellisesti sain palautetta. Tuntuu, että ainakin kunnan johto hoitaa siltä osin hommansa hyvin.

En lähde sitä kirjeenvaihtoa tähän kokonaan avaamaan, mutta ajattelin laittaa joitakin asioita, jotka näen tärkeinä.

Ensinnäkin esitettyjen vaihtoehtojen kustannukset näyttävät olevan hyvinkin saman suuruisia.

Kuitenkin lopulliset rakentamiskustannukset voivat poiketa paljonkin esitetyistä, koska tarjous- ja toteutusvaiheessa voi tulla yllätyksiä. Moni rakennusprojekti on osoittautunut lopullisilta kustannuksiltaan paljon kalliimmaksi kuin on arvioitu, jos urakkaan sisältymättömiä ”yllätyksiä” on tullut matkan varrella. Keskustelun perusteella noita yllätyksiä oli ainakin osin pyritty selvittämään.

Koska itse en ole ollut tilaisuudessa tutkia selvitysten dokumentteja joudun tässä viittaamaan vai julkiseen tietoon. Siksi jotkin kysymyksistäni saattavat olla jo selvitetty ja tarpeettomia.

Jotkin julkisuudessa esitetyt perustelut sijoitusten eduista ja hyödyistä eivät kuitenkaan ehkä perustu tietoon vaan oletuksiin. Näitä ovat etenkin vaikutukset keskustan elinvoimaan ja muutoksiin ihmisten liikkumisessa. Jos keskustaan kulku lisääntyy koulujen alkamisen ja päättymisen aikaan, se ei välttämättä lisää merkittävästi asioinnin kokonaismäärää. Iltaharrastusten asiointi voidaan myös yliarvioida. Kuinka moni liikunnassa kävijä nykyisin poikkeaa jonnekin muualle? Keskustan vaihtoehdossa on mukaan leivottu muidenkin rakennusten kunnostusta, joka on eri asia kuin koulun rakentaminen. Mitä muuta keskustan vetovoimaa oikeasti parantavaa voitaisiin myöhemmin toteuttaa aiotulla tontilla? Jos keskustassa sumputtuu, se tuskin lisää vetovoimaa.

Arvioit lisäinfran (teiden ja kunnallistekniikan) rakentamisesta on tosin konsultin arvioimaan tietoa, mutta mitkä ovat olleet reunaehdot? Onko otettu huomioon kunnallistekniikan laajentamisen tarve myös tulevaisuudessa? Onko kulkuteiden rakentamisen kustannukset arvioitu myös kaikissa vaihtoehdoissa samalla tarkkuudella? Onko mietitty vaihtoehtoja rakennusten muodossa ja sijoituksessa niin, että tienrakennustarve olisi vähäisin? Valtatien uudistus tulee joka tapauksessa ja muuttaa tarvetta kulkuteiden rakentamiseen jopa sinä aikana kun koulua rakennetaan. Turhaa rakennustyötä ei kannata tehdä. Toisaalta onko maaperän ongelmat selvitetty huolellisesti? Onko keskustassa yhtä helppoa rakentaa kuin sivummalla? Mitä se voi tarkoittaa lopullisiin kustannuksiin? Mitä maaperän vaikutukset kustannusmielessä todella ovat?

Sijoituksella on myös toiminallisia vaikutuksia. Merkitystä voi olla sillä kuinka koulut, liikuntareitit ja Ravilinna toimivat yhdessä. Kulkeminen koulupäivien aikana keskustasta ravilinnaan ei ainakaan pienene jos koulu sijoitetaan keskustaan. Lukiolaiset ajelevat mönkkäreillään ja muilla ajoneuvoilla tätä väliä. Toki voi olla, että ajavat myös välituntien aikana, mutta sitä tapahtuu joka tapauksessa. Ravilinnan läheisyys voisi vähentää tarpeetonta liikennettä.

Vaikuttaako uuden valtatien linjaukset kokonaisuuteen. Lukion kannalta on välttämätöntä saada opiskelijoita Iitin ulkopuolelta. Mitkä ovat ne vetovoimatekijät tässä asiassa? Varmasti tärkein on koulun opetuksen taso, oppimisympäristö ja lukion yhteistyö paikallisen elinkeinoelämän kanssa. En usko, että sijainti valtatien suhteen tai keskustassa on tässä mitenkään ratkaiseva.

Muualta tulevat ja monet iittiläisetkin varmaan kulkevat jatkossa uuden valtatien kautta. Kulku tapahtuu joko Kausalan liittymästä Iitintien suunasta keskustaan tai Tillolan liittymästä teollisuusalueen ohi nykyisen valtatien kautta keskustaan päin. Esillä olleilla sijoitusvaihtoehdoilla ei nähdäkseni ole suurta eroa tämän osalta. Toki Tillolan suunnasta kulku samalla puolella tietä olevaan kouluun olisi ehkä sujuvampaa aamuisin, mutta taas iltapäivisin sujuvammat suunnat vaihtuisivat.

Kuinka sujuva yhteys on ja miten se toimii muiden palvelujen kanssa? Se mitä valtatien liittymiin rakennetaan voi vaikuttaa kokonaisuuteen. Pitäisi katsoa hieman kokonaisuutta ennen päätöksen tekoa.

Ravilinnan läheisyys olisi nähdäkseni kuitenkin etu liikuntamahdollisuuksien vuoksi. Tässä vaihtoehdossa ei mielestäni ole riittävästi paneuduttu rakennusten ja piha-alueiden sijoittamisen vaihtoehtoihin. Toki rakennusmääräykset voivat rajoittaa etäisyyksiä toisista rakennuksista ja nykyisestä valtatiestä. Kuitenkin pitää muistaa, että valtatie siirtyy jo mahdollisesti koulun rakentamisen aikaan, jolloin tilanne onkin aivan erilainen. Myöskään paloaseman oleminen vieressä, ei ainakaan olisi paloturvallisuusriski, päin vastoin.

 

Pysäköintipaikkojen ja pihojen ja kulkuväylien rakentamisen kustannukset ja vaikeus on ehkä tässä ylikorostettu. Ei se keskustaan rakentaminenkaan ole helppoa. Ehkä kulkuväylien rakentamista ei ole tarvetta tehdäkään siinä laajuudessa kun ehdotuksessa on esitetty, jos sijoitus on hieman toinen ja otetaan huomioon valtatien siirtyminen muualle. Eikä pysäköintialueiden ole pakko olla suorakaiteen muotoisia. Vai onko?

Vaihtoehtoja sijoittamiselle? Toki rakennusmääräykset voivat rajoittaa.

Paloaseman itäpuolellakin olisi tilaa? Onko sitä selvitetty?

Myös jäähallin takana raviradan päässä on harjua, johon olisi helppo rakentaa. Vai onko se liian pieni alue?

Veteraanitien läpiajo voitaisiin myös lopettaa autoilta, joka antaisi paremmat mahdollisuudet liikenteen hallintaan ja turvallisemman piha-alueen koululle. Koululle silti voisi päästä veteraanitien molemmista päistä. Paloaseman kannalta se ei haittaisi, koska paloautot pääsevät suoraan valtatielle.

Toki pitää ottaa huomioon se, että minulla ei ole täydellistä tietoa kaikista vaikuttavista asioista ja selvityksistä. Lähinnä tämä on herättämään keskustelua vaihtoehdoista. Kun päätös on tehty, sillä sitten mennään ja siksi olisi tärkeä pyrkiä katsomaan vaihtoehdot ennen päätöksen tekoa. Sinänsä keskustaan rakentaminen voi olla hyvä vaihtoehto sekin, mutta se ei saa perustua liikaa kuvitelmiin.

Kuntalaisten pitäminen mukana keskustelussa on hyvä.

 

Jälkikirjoitus.

Lisäsin tähän artikkeliin 7.3.2025 muutaman valokuvan Ravilinnan sijoitusvaihtoehdon lähialueista. Noista näkyy miltä siellä nyt näyttää. Toki maaperän rakentamiskelpoisuudesta en mene takuuseen tutkimatta, toki. Ei ne kovin pahalta näin äkkiseltään näytä.

1. Päiväkodista kaakkoon oleva alue on nyt leikkipuistona. Tämä puisto on käsittääkseni poistumassa. Siinä on varsin kuivaan hiekkamaata.

2. Jäähallin itäpuolen parkkipaikan takana oleva alue.

3. Alue Pikku-Vieterin päiväkodin vastapäätä ( veteraanitien takana ) on melko kosteaa maapohjaa. Ei siis otollista rakentamiselle.

4. Paloaseman länsipuolen alueesta kaksi kuvaa. Huomasin muuten, että Kymentien toisella puolella on pelkkää metsää.