Tervetuloa Peten blogiin!

Tällä sivulla otan kantaa ajankohtaisiin ja muihin kiinnnostaviin asioihin. Palautetta voit antaa kommentein tai sähköpostissa, kuten haluat.

HUOM! Muutin juuri sivun järjestystä niin, että uusimmat ovat ensin.

3.5.2022

Lopetetaanko tonttiliittymien umpeen auraus ensi talvena?

Iitinseutu julkaisi juttuni torstain lehdessä.

Tästä linkistä se löytyy kuvan kanssa omalta sivultani myös.

 

11.6.2025

Lautakuntapaikat jaettu

Onpa aikaa vierähtänyt siitä kun olen blogiini kirjoittanut.

Nyt on sitten selvinnyt, että olen Elinvoima- ja resurssivaliokunnassa Veikko Ikosen (kesk) varajäsenenä.

Tästä kirjoittaa iitinseutu tänään.

Aika sitten näyttää kuinka usein minua lautakuntaan tarvitaan. Lautakunta on kyllä varsin mieluinen, koska olen juurikin näihin asioihin ottanut myös kampanjassani kantaa. Toivottavasti pääsen vaikuttamaan Iitin ja kausalan kehitykseen niin, että tämä olisi elinvoimainen ja hyvä paikka asua myös tuleville polville.

 

14.4.2025

Vaalit ohi kiitos äänestäjille!

Kiitos kaikille, jotka äänestitte vaaleissa KD:n listan ehdokkaita.

Kunnallisvaalien puolella jäimme kuitenkin varasijoille, mutta jokainen vaali on erilainen. Vaaliliitto mahdollisti varasijat. Tärkeää on, että kristillishenkisiä ehdokkaita pääsi kuitenkin valtuustoon. Olen kiitollinen mahdollisuudesta, joka vaalit antoivat kunnan suuntaan vaikuttamiseen. Vaikka yhden ehdokkaan vaikutus on pieni, se voi kuitenkin joskus olla se pieni ero, joka tarvitaan. Näyttää siltä, että uuden valtuuston kokoonpano on Iitin tulevaisuutta eteenpäin ajava.

Pyyntö ehdokkuuteen tuli minulle yllätyksenä ja aivan viime metreillä. Mietin silloin, olenko valmis valtuutetun hommin jos niin saattaisi käydä. Nyt olen toisaalta helpottunut, että jäin varasijalle, mutta Leena puolesta pettynyt, koska olisin suonut hänen pääsevän varsinaiselle sijalle. Tarkoitukseni oli mahdollistaa vaaliliitto ja auttaa siten KD:n vaalitulosta. Vaaliliitto auttoi varmasti äänikynnyksen osalta, mutta äänistä oli ehkä kovempi kilpailu.

Olen myös miettinyt omaa vaikuttamistani asioihin. Ehkä olen luonteeltani kuitenkin sellainen takapenkiltä ohjaaja kuin se, joka haluaa olla valokeilassa. Viime vaalien jälkeen koin, että jäämiseni varasijalle merkitsi myös syytä olla liikaa sotkeutumatta paikallispolitiikkaan. Nyt olen kuitenkin tullut hieman eri ajatuksiin. Se, että pääsin varasijalle ja olen hännänhuippu kuin Jukolan Eero,  tarkoittaa, että edellisten vaalien äänet eivät kuitenkaan olleet sattumaa.  Näen, että edelleen minua äänestäneet olisivat toivoneet esille tuomieni muutosten toteutuvan. Siksi olen päättänyt pyrkiä edistämään näitä asioita valtuuston ulkopuolelta edelleen. Voi tosin olla, että jo se, että toin ne esiin, on saanut valitut valtuutetut ottamaan ne myös omakseen. Jos näin käy hyvä niin.
Pyrin siis edelleen vaikuttamaan eri tavoin niin, että omakotitalojen liittymien umpeen auraus lopetettaisiin ainakin eläkeläisten osalta. Myös muiden hyvien käytäntöjen toteuttamista pyrin ajamaan. Samoin uuden koulukeskuksen sijoitukseen ja toteutukseen tulen ottamaan kantaa. Se keino on pitää näitä esillä ja ”lobata” niitä eri tavoin keskusteluiden ja aloitteiden kautta. Se on oikeastaan sellaista, jota jokainen kuntalainen voi tehdä. Rakennetaan siis Iittiä yhdessä, sillä jokainen on tärkeä.

 

11.4.2025

Kiitos latujen kunnossapidosta talvena 2024-2025

Linkin artikkelissa kiitos konekuskille sekä kunnan viranhaltijoille hyvästä palvelusta!

 

1.4.2025

Aprillia syökää silliä!

Raipe ei tainnutkaan olla paikalla. Oli vaan Raipen paita ja numero 41!

Tässä hieman maistiaisia tunnelmasta torilla tänään!

 

 

Kiitos teille, jotka poikkesivat paikalla!

1.4.2024

Yllätys, tänään 1.4. Raipe Kausalan torilla

Nyt joukolla tapaamaan numeroa 41!

 

30.3.2025

KD:n teltta Kausalan torilla tiistaina 1.4. aprillipäivänä.

Jos mitään ihmeempää ei satu tulen sinne myös itse aamupäivällä yhdeksän maissa. Vaikka numeroni on 41, tämä siis ei ole aprillipila :).

Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan!

 

19.3.2025

Koulukeskuksen sijoituspaikkojen pinta-ala vertailua.

Tässä artikkelissani olen hieman pohtinut tuota asiaa.

 

14.3.2021

Mietin muistisääntöä tuolle kuntavaalinumerolleni. No, sehän on Aprillipäivän numero eli 1.4.. Kiinassa, Japanissa sekä pohjoisamerikassa käytettyllä esitystavalla se on 4/1 eli 41.

Liekö koko ehdokkuuteni sitten aprillipila, no se jää nähtäväksi :).

14.3.2021

Uusi koulukeskus ja Iitin lukion tulevaisuus

Nyt kun koulukeskusta suunnitellaan, on syytä miettiä, millainen tulevaisuus koulukeskuksella on oppilasmäärän suhteen.

Jos opiskelijamäärät romahtavat, investointi voi tulla kalliiksi. Tähän voi varautua kahdella tavalla. Kiinteistön suunnittelussa otetaan huomioon sen käyttömahdollisuudet siinä tapauksessa, että lukio poistuu. Tämä on ns. ”suunnitelma b”. Toinen tapa on huolehtia siitä, että lukion elinvoimaisuus säilyy myös tulevaisuudessa.

Lue lisää tästä artikkelistani.

 

13.3.2025

Ehdokasnumerot tulivat juuri.

Aluevaalinumeroni on 2328

Eli kakskolkakskasi !

 

Kunnallisvaalinumeroni on 41

 

Se on hieman haasteellinen kirjoittaa äänestyslippuun kun ei pidä sekoittaa ykköstä ja seiskaa.

 

12.3.2025

Iitinseutu julkaisi koulukeskusta koskevan lyhennelmän, jonka tein tämäm sivuni artikkeleiden ja Iitinseudun kirjoitusten pohjalta. Iitinseudun  juttu löytyy tästä ja oma artikkelini kuvineen tästä.

Minut löytää nyt myös nuorten vaalikoneesta, joka julkaistaan 20.3.2025.

Valitettavasti aiemmin 9.3. mainitsemani OAJ:n tilaisuus tänä iltana jää flunssaisuuteni vuoksi minulta väliin. Toivon, että Leena päsee paikalle ja kokeneena pystyy siellä vastaamaan opettajien kysymyksiin.

 

11.3.2025

Koulukeskus sittenkin Ravilinnan etumaastoon!

Iitinseutu uutisoi tänään:

”Iitin kunnanhallitus päätti maanantaina tiukan äänestyksen jälkeen, että Iittiin tuleva uusi koulukeskus rakennettaisiinkin Ravilinnan etumaastoon. Atte Savelainen, Timo Mäntynen, Jaana Kari, Päivi Matilainen ja kunnanjohtaja Jarkko Salonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.”

Oman käsitykseni mukaan Ravilinnan läheisyydessä on monia mahdollisia paikkoja koulukeskukselle. Mahdolisuudet Keskuspuistossa eivät ole ainakaan laajemmat. Keskupuiston raktasu näyttäisi enemmänkin olevan tontin ehdoilla tehty.

Iitinseudun jutun mukaan  Minna Lintukangasperusteli:
”Ravilinnan alue on ihanteellinen koulukeskuksen sijainti sen läheisyyden vuoksi liikuntapaikkoihin ja luontopolkuun, mikä sujuvoittaa koulupäivää ja vähentää siirtymien aiheuttamaa säätämistä. Kyllä suksia on jo riittävän monta vuosikymmentä kannettu ympäri kylää liikuntatunneille. Ravilinnan alue tarjoaa rauhallisen oppimisympäristön ilman keskustan houkutuksia, mikä tukee koulutyötä ja helpottaa valvontaa. Koulun tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi mahdollistaen iltakäytön esimerkiksi musiikki- ja kansalaisopistolle sekä kulttuuritapahtumille. Suurempien tilaisuuksien pysäköinti voidaan järjestää raviradalla. Kausalan ohitustien valmistuttua koulun ohi kulkeva tie jää kylätieksi, mikä parantaa turvallisuutta. Pidän tärkeänä, että päätöksissä kuunnellaan niitä, joita koulun arki eniten koskettaa: opettajia, oppilaita ja vanhempia. Heidän suunnasta viesti on ollut hyvin selkeä ja Ravilinnan sijaintia puoltava.”

Mielestäni tässä ratkaisussa voittivat nimenomaan oppilaat, opettajat ja sitä kautta kaikki kuntalaiset. Jään odottamaan 25.3. kokouksen päätöstä!

Milestäni Ravilinnan läheisyys avaa laajemmat mahdollisuudet koulukeskuksen sijoittamiseen.

 

9.3.2025

Jatketaanpa vähän vielä tuosta edellisestä aiheesta.

Sitä ennen kuitenkin sellainen ilmoitusasia, että en taida kuluvalla viikolla päästä tilaisuuksiin flunssani jälkivaivojen vuoksi. Puhetyöläisenä pitää säästää ääntä ja ei oikein ole eettisesti oikein jos käyn puhumassa sairaslomalla (kun se sairasloman syy on juurikin puhumisen vähentäminen)  kunnes ääni on täysin palautunut. Tämä harmi sillä olisin mielelläni mennyt tapaamaan torstaina OAJ:n paikallista porukkaa Radalle. Toki voihan olla, että tilanne muuttuu ja se olisi mahdollista ainakin poiketa paikalla. Voi olla, että teen artikkelin tilaisuutta varten, vaikka en itse pääsisi mukaan.

Niin, Iitinseudusta luin perjantaina myös jutun koulukeskuksen tiedotustilaisuudesta ja yleisönosastokirjoituksen koulukeskukseen liittyen. Se sai minut palaamaan tähän asiaan uudelleen. Vahinko, että olen ollut tämän viikon flunssassa enkä ole voinut noihin tilaisuuksiin osallistua.
Lehden mukaan ”Kummassakin koulun paikassa on omat etunsa”. Vaikka jutussa viitattiin eri vaihtoehtojen kannatukseen, ei ilmeisesti ole täysin selvää miten sijoitusvaihtoehtojen kannatus jakautuu tarkemmin. Kunnanjohtajan lausunnosta äänekkäistä kannanotoista Ravilinnan vaihtoehdon puolesta ja kirjallisista kannanotoista, ei käy selville edes miten nämä tosiasiallisesti jakautuivat. Siitä, että myös Keskuspuiston vaihtoehtoa on kirjallisesti kannatettu, ei voi päätellä muuta kuin, että ainakin yksi kirjallinen Keskuspuiston sijoitusta tukeva kirjallinen kannanotto on ja niin on myös Ravilinnan läheisyyden kannanottojen kanssa.

Jos vielä käydään lehtiartikkelin muita kannanottoja tässä hieman läpi.

Keskuspuiston vaihtoehdon osalta tuntuu olevan kunnanjohtajalle tärkeä keskustan elinvoimatekijöiden lisääminen. Miten tällaista tekijää mitataan? Oikeutetusti mm. Ollikainen kyseenalaisti ”elävöittämisen”. Olen samaa mieltä, että koululaisten lisääntyneestä liikkumisesta keskustassa hyötyy vain lieveilmiöt ja ehkä jonkin verran kioskit ja virvoitusjuomakauppa. Roskaaminen tuskin vähenee ja muu kiinteistöjen ja kulkuteiden kunnossapito.
Onko meillä tutkittua tieto miten paljon opistojen ”ihmisvirrat” lisäävät asiointia keskustan liikkeissä verrattuna siihen, että opistotilat olisivat Ravilinnassa? Lähipiirin gallupin perusteella vaikutusta voidaan kuvata (nyt kun on kysymys koulusta), funktiolla jonka arvo lähestyy nollaa.

Erikoinen mielestäni on myös kunnan johdon näkökulma väestönsuojaan. Nyt pitää kyllä harkita tarkkaan onko tarvetta lisätä väestön suojia, koska turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut jo viikonkin sisällä erittäin merkittävästi. Onko meillä kartoitettu keskusta ja asuinalueen sekä koulujen osalta tilanne? Millainen ero on tuollaisella maanpäällisellä väestönsuojalla maanalaiseen tai kellaritilan suojaan. Voisi kuvitella, että pahimmissa tapauksissa suojan pitäisi suojata (sirpaleilta) jopa tavanomaisilta pommituksilta? Jos kohta huomataan, että pitää rakentaa järeää väestönsuojaa, eikö se tule kalliimmaksi kun rahaa on jo käytetty kelpaamattomaan ratkaisuun?

Onko ehkä niin, että keskustan vaihtoehdossa kellarin rakentaminen tekisi siitä paljon kalliimman verrattuna Ravilinnan läheisyyteen rakentamisesta? Vai oliko ravilinnan vaihtoehdon mainittu kolmikerroksisuus nimenomaan kellarillinen? Sehän selittäisi miksi Ravilinnaan ei ole esitetty edullisempaa vaihtoehtoa, joka olisi keskustaa vastaava laajempipohjainen. Ravilinnan läheisyydessä on mielestäni useita sijoitusvaihtoehtoja joita ei ole tutkittu tosissaan. Ei riitä että viitataan epämääräisesti päiväkodista itään maapohjan heikentyvän. Nimittäin riippuu aika merkittävästi mihin suuntaan tarkalleen ja kuinka pitkälle siirrytään. Keskustan alueen maaperä ei liene ravilinnaa kuivempaa? Ainakin maastokartan mukaan Keskuspuisto on notkelma-aluetta (7-10 m alempana kuin Ravilinna vaihtoehto).

Kartan mukaan, jollen nyt ihan käyriä väärin tulkinnut, Kymijoen pinta ( n. 65 m) n. 7-10 Keskuspuiston maaperän alapuolella. Toki pinta vaihtelee vuoden aj́an ja juoksutuksen mukaan.

Mielestäni (karttapohjan ja maston mukaan) Ravilinnan läheisyydestä löytyy alueita, joihin voisi sijoittaa ihan samanlaisen rakennuksen kuin keskustaankin.
On siis edelleen avoimia kysymyksiä, joita ei mielestäni ole riittävästi avattu julkisuudessa.
1. Voisiko kirjalliset julkistaa? Miten kannatus jakautuu? Onko sidonnaisuutta taustalla?
2. Onko tarkempaa selvitys ”ihmisvirtojen vaikutuksesta”? Mikä on niiden taloudellinen merkitys euroissa? Vai onko kyseessä mutu?
3. Mikä on tilanne väestönsuojien osalta keskustan ja lähialueella?
4. Mistä tarkkaan ottaen vaihtoehdoissa itse koulun rakentamisen kustannuserot johtuvat (eriteltynä kustannuksin, ei pelkästään otsikoina)?
5. Miksi Ravilinnan läheisyyteen ( katsottava aluetta esitettyä vaihtoehtoa laajemmin) ei voi rakentaa samanlaista koulua kuin keskustaan? Ja päin vastoin, keskustaan ei samanalaista kuin ravilinnaan?
6. Lopuksi kyllä pedagogiaa tehdään myös koulun pihalla ja ympäristössä. Ravilinnan läheisyys varmasti tukisi koulun imagoa myös.

 

7.3.2025

Lisäsin tuohon artikkeliini uuden koulun sijoittamisesta muutaman kuvan, jotka otin tänään.

En ole tutkinut kuka nuo maat siinä ympäristössä omistaa, mutta olisi siinä useassakin paikassa tilaa yhdelle koululle. Ainakin näin maallikon näkökulmasta.

Asia rupesi minua hieman vaivaamaan kun luin kolmesta valtuustoaloitteesta, jotka oli jätetty viimeisimmässä valtuuston kokouksessa. Niissä kritisoitiin asian kiirehtimistä nykyvaltuuston aikana ja kaivattiin tietoa museoviraston lausunnoista. En noissa oikein ymmärrä sitä, miksi valtuustolle ei olisi esitetty avoimesti kaikkia lausuntoja, jotka koskevat projektia. Onhan selvää, että päätöksiä ei voi tehdä kuulopuheiden pohjalta, ainakaan näin suurien summien osalta.

Kunnanjohtaja nimittäin minullekin taannoin vastasi: ”Ravilinna on ympäristönä myös haastava koska se on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi ja olemme käyneet eri vaihtoehtoja tämän vuoksi läpi myös vastuumuseon kanssa.” Olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä ylettyykö se ”kulttuurihistoriallinen ympäristö” tuon jäähallin ja puretun vanhan paloasema alueelle asti saati sen ulkopuolelle?  Tämän (ehkä suomen kauneimman) jäähallin rakentamista se ei aikoinaan ainakaan ole haitannut. Jos koulun sijoittamista keskustaan puoltaa vain seikat, jotka eivät liity itse kouluun ja sen tulevaisuuteen tai taloudellisiin tekijöihin, niitä puoltoääniä ei kovin paljon mielestäni kannata painottaa.

Asiat varmaan ajan myötä selviävät ja päästään tekemään ratkaisut tiedon pohjalta.

 

6.3.2025

Miksi sitten lähdin näihin vaaleihin?

Viime kuntavaaleissa toivoin, että Kristillisdemokraatit olisivat saaneen ainakin yhden valtuutetun ja vaaleihin lähdin halusta tukea tätä. Kuitenkin tulos oli sitten se, että kukaan ehdokkaista ei päässyt varsinaiseen valtuustoon. Koin, että ehdokkuuteni ei ollut auttanut vaan ehkä jopa haitannut äänien jakautumisen vuoksi. Siksi ajattelin jättäytyväni pois näistä vaaleista.

Tammikuun puolivälissä en vielä ollut ajatellut ehdokkuuttani lainkaan. Tammikuun lopulla sain yllättäen puhelun. No, Leena Viitala sai minut ylipuhuttua kun tarvittiin kolmas ehdokas. Paperiset ehdokaslomakkeet laitoin eteenpäin sitten vasta helmikuun loppupuolella. Jääviyksien osalta olisi ehkä ollut hyvä tietää tilanne varmuudella aiemminkin.

Toivon, että tällä kertaa onnistuisi paremmin. Leena, joka on huolehtinut köyhistä lähimmäisistään mm. ruoka-aputyön muodossa, ehkä toisi valtuustoon lisää kristillistä arvopohjaa päätöksille.

Toinen syy mukaan lähtemiseen oli tilaisuus vaikuttaa ainakin kampanjan osalta. Voi ehkä tuoda tärkeitä teemoja esille ja siten vaikuttaa, vaikka en tulisi valituksikaan.

Aluevaalit tulivat tässä vähän niin kuin kaupan päälle. Toisaalta siinä on myös mahdollisuus tuoda tärkeitä näkökantoja esiin, joita pitää tärkeinä. Aluevaalien ehdokasmäärä on kyllä niin suuri, että vain hyvin tunnetut ja julkisuuden henkilöt voivat käytännössä päästä läpi. Tosin te äänestäjät voitte aina päättää toisin. Nimittäin, jos kaikki tehtävät keskitetään samoille henkilöille, niiden hoitaminen voi kärsiä.

Päätöstä helpotti se, että saatoin hoitaa tämän kampanjan ilman lisäkustannuksia kun minulla on mm. tämä nettisivusto muutenkin. Voin siis tuoda asioita esiin ilman, että pitää laskelmoida, koska korkealta en putoa vaikka en pääsisikään.

 

4.3.2025

Numeroita odotellessa olen julkaissut ensimmäiset artikkelit koskien aluevaaleja ja kuntavaaleja. Ne löytyvät myös artikkelilistalta.

 

3.3.2025

Vaalikoneet aukeavat pian. Kohta avautuvat myös kotisivuni blogit.

Tässä vähän tietoa ehdokkaasta näin ensialkuun, vaikka numerotkin vielä puuttuu.1.4.2025