Nyt kun koulukeskusta suunnitellaan, on syytä miettiä, millainen tulevaisuus koulukeskuksella on oppilasmäärän suhteen. Jonkin verran oppilasmäärään voidaan vaikuttaa koulutuksen hyvällä maineella ja muilla vetovoimatekijöillä ja osa määräytyy kunnan väestöpohjan kehityksen kautta.

Jos opiskelijamäärät romahtavat, investointi voi tulla kalliiksi. Tähän voi varautua kahdella tavalla. Kiinteistön suunnittelussa otetaan huomioon sen käyttömahdollisuudet siinä tapauksessa, että lukio poistuu. Tämä on ns. ”suunnitelma b”. Toinen tapa on huolehtia siitä, että lukion elinvoimaisuus säilyy myös tulevaisuudessa.

OAJ:n kautta löytyi linkki hyvään tilastotietoon. Tässä sivistyskuntakoneessa on erinomaisen selkeästi kerätty yhteen tilastotietoa kunnittain koskien opetusta.

Alla ottamani kuvankaappaus antaa alustava käsityksen mitä tietoa sieltä löytyy.

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, oppilasmäärien ennustetaan laskevan koko ajan. Tieto perustuu pääosin jo syntyneiden lasten määrään, koska tänä vuonna syntyneet aloittavat perusopetuksen 2031 – 2032.

Iitin kohdalla lasku olisi n. 20% eli nykyisen n. 100 oppilaan sijaan opiskelijoita olisi 2030 n. 75.

Suunta näyttää olevan sama myös lähikunnissa. Iitissä perusopetuksen kustannuksista vain noin puolet on käytetty itse perusopetukseen. Uuden koulukeskuksen rakentamisen myötä tämä suhde tulee todennäköisesti edelleen huononemaan.

Lähde: https://sivistyskuntakone.fi/

Lahdessa tosin tilanne näyttää merkittävästi paremmalta. Lahden kahdessa lukioissa on nyt n. 2200 opiskelijaa. Iitin lukio on siis n. 10 kertaa pienempi kuin kumpikaan Lahden lukioista. Lahden Glaudia on n. 1300 oppilaan lukiona suurempana ja mukaan suuntautunut etenkin luoviin aloihin. Lahden Lyseossa on useampi erikoistunut enemmän teknologian ja liikunnan aloille.

Tilastokeskuksen tietokannasta selvisi, että Päijät-Hämeessä oli 2023 hieman yli 10000 alle 7-vuoden ikäistä, joista 6705 Lahdessa ja Iitissä 336. Valitettavasti se ei kerro yhden ikäluokan suuruutta, mutta suuntaa siitä saa. Se tarkoittaa ikäluokan koon olevan n. 50 Iitissä. Pitää myös ottaa huomioon, että vain osa ikäluokasta jatkaa lukioon. Kaiken lisäksi osa ikäluokasta valitsee lähikunnan erikoislukion. Tarvitaan tehokkaita vetovoimatekijöitä vähentämään opiskelijavuotoa naapurikuntiin ja lisäämään Iitin lukion vetovoimaa naapurikuntien opiskelijoiden keskuudessa.

Koulun maineella on myös merkitystä perheiden valinnoissa. Tämän tilaston mukaan meillä kouluissa kiusaaminen on ainakin merkittävästi vähäisempää kuin verrokkikunnissa. Itse asiassa en löytänyt lyhyellä tutkimisella yhtään kuntaa, jossa tämä asia olisi parempi!

Lähtökohtaisesti näyttäisi siltä, että Lahden suunnasta olisi mahdollista saada opiskelijoita Iitin lukioon merkittävästi. Mutta mitkä ovat ne tekijät, joiden avulla tässä onnistutaan?

Mikä erottaa positiivisesti näistä suurista lukioista? Selkeästi pieni koko on ainakin yksi tekijä joka takaa paremman koulurauhan ja yksilöllisemmän opetuksen.

Opettajilla on varmasti hyvä käsitys siitä, mikä nykyisin on ollut se tekijä, joka on saanut valitsemaan Iitin lukion. Niistä on syytä pitää hyvä huoli ja samalla on löydettävä lisää vetovoimatekijöitä.

Erikoistumisesta tulee mieleen maaseudun mahdollisuudet vaikkapa luonnon ja maatalouden piiristä. Voisiko myös paikallinen teollisuus voisi tarjota muovialan, kiinteistöihin liittyvien ja liikenteen tekniikkaan liittyvien alojen tukea?

Opiskelijoiden houkuttelu kauempaa vaatii panostusta myös asumiseen. Lahdessa ja muissa lähikunnissa työssä käyvien houkutteleminen Iittiläisiksi voi myös lisätä opiskelijamääriä ja toisi lisäksi verotuloja.

Yhteenvetona tästä on se, että koulukeskuksen suunnittelussa on otettava huomioon rakennusten jatkokäyttö ja vetovoimatekijöiden tarpeet. Vain silloin voimme varmistaa investoinnin kannattavuuden.