Usein tulevaisuuden näkee paremmin, jos tuntee menneen. Millainen on Kausalan historia ja voisiko se auttaa ymmärtämään tulevaisuutta? Oheinen kuva on kartasta vuodelta 1864 (lähde Vanhatkartat.fi). Kausalassa on tuossa lähinnä vain rautatieasema. Tuolloin radan rakentamispäätöksestä oli kulunut kolmisen vuotta. Lähin asutus on keskittynyt Radansuuhun, Niinimäkeen,Sitikkalaan ja Sääksjärvelle. Kymmenen vuotta myöhemmin Kausalassa on jo enemmän asutusta, mutta kirkonkylä edelleen asutumpi. Vuoden !920 kartassa kirkonkylä on selvästi harvemmin asuttu kuin Kausala.
Tästä nähdään, että jo tuolloin uusi liikenneyhteys vaikutti hyvin nopeasti sen vaikutuspiiriin.

lähde:vanhatkartat.fi

Lähde: Vanhatkartat.fi

Mitenkä on sitten nykyisin? Onko hankkeet muuttaneet paikkakuntien elinvoimaan ja rakennetta?

Äkkiseltään löysin pari ohitustie projektia, näistä hieman seuraavassa.

Vuoden 2022 lopulla valmistui Hämeenkyrössä keskustan ohittava tie, joka näyttää aikoinaan herättäneen paljon keskustelua. Mikä tilanne siellä on nyt ei aivan helposti netistä selviä. Juttujen vähyyden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että mitään varsinaista katastrofia ei ole tapahtunut, vaikka ennen tien toteutusta keskustelu olikin vilkasta. Suurin muutos näyttää olevan uuden liikenneaseman syntyminen tien valmistumisen jälkeen.

Toinen esimerkki on Eurajoki, jonne ohitustie valmistui niin ikään 2022 vuoden lopulla. Myös siellä asia herätti keskustelua. Yhden lehtiartikkelin löysin, jossa oli todettu keskustaajaman hiljentyneen (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009305421.html). Valitettavasti juttu on maksumuurin takana ja pääosa siitä jäi pimentoon. Verkosta selviää myös tässä tapauksessa ohitustietä seuranneen liikenneaseman rakentamisen (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009543866.html). Myöskään Eurojoen tilanteesta ei verkosta ole helppo löytää tarkempia vaikutusarvioita.

Jos palataan Kausalan tilanteeseen, niin voisi kuvitella asioiden menevän suunnilleen samalla tavoin. Käsittääkseni uuden linjauksen yhteydessä on kaavoitettu liikenneaseman tonttia Tillolan liittymän yhteyteen. Tämä johtaisi luonnollisesti vastaavaan kehitykseen kuin näissä esimerkkitapauksissa. Tosin sillä erolla, että noissa esimerkkitapauksissa Eurajoella vanha keskustaajama sijaitsee merkittävästi lähempänä uutta ABC-asemaa. Hämeenkyrössä tilanne on siten enemmän Kausalan kaltainen. Merkittävänä erona voidaan pitää rautatien puuttumista kummassakin esimerkissä.

Näiden esimerkkien perusteella ei voi vetää kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Kuitenkin Kausalassa saattaisi pelkona olla nykyisen S-marketin ja sen liikkeiden siirtyminen ABC:n kanssa samaan kiinteistöön Valtatien liittymän yhteyteen. Toisaalta olisiko se kuitenkaan realistista? Nykyisessä S-marketin kiinteistössä on parturi, apteekki ja Alko. Kausalan keskustaajaman läheisyydessä on nykyisellään kuitenkin näille liikkeille merkittävä asiakaskunta joka ei välttämättä olisi halukas tai kykenevä kulkemaan autolla Tillolaan. Vastaavasti voisi epäillä toisiko valtatien läheisyys näille liikkeille sen vastaavan lisäliikevaihdon? Voisi paremminkin kuvitella, että ABC:n yhteyteen tulisi nykyisen ABC:n kaltainen myymälä. Ehkä joillakin erikoisliikkeillä lisättynä.  Toki voin olla väärässäkin, koska mitään tutkimustietoa minulla ei ole. Liikenteen sähköistyminen voi tosin muuttaa logiikkaa, koska lataajilla on aikaa tehdä ostoksia enemmän.

Joka tapauksessa valtatien linjaus tulee vaikuttamaan pidemmällä aikavälillä painopisteeseen ja sitä enemmän mitä vähemmän rautatiellä on merkitystä. Nykyisellään sen vaikutus on kuitenkin merkittävä etenkin henkilöliikenteen osalta. Itäradan rakentaminen tosin voi aiheuttaa suurempia muutoksia. Rautatieyhteyksien säilyminen Helsingin suuntaan on erittäin tärkeä tekijä ja sitä kannattaa puolustaa.

Mielestäni ei kannata heittää kirvestä kaivoon vaan pyrkiä kehittämään Kausalan keskustan elinvoimaa. Valtatien paine kannattaa ottaa huomioon, mutta keskustaa ei kannata unohtaa.